Yllätysten vuosi

Vuosi 2023 oli kolmas kokonainen kalenterivuoteni täysipäiväisenä kirjailijana. Se on ollut yllätysten vuosi. Tämä ammatti on monipuolinen eikä koskaan voi tietää, mitä nurkan takana odottaa. Vastapainona onkin sitten jatkuva epävarmuuden sietäminen. Lisäksi tänä syksynä kirjallisuuden kentän ylle on kasattu pilviä kulttuurivastaisen oikeistohallituksen toimesta ja kirjailijan toimeentulo kapenee tulevaisuudessa entisestään. Mutta tänä vuonna minulle meni vielä hyvin.

Kirjailijavierailuja ja kirjoitustöitä

            Katsotaan ensin lukuja. Vuoteen mahtui yksi uusi kirjajulkaisu. Ensimmäisen suomenkielisen kuvakirjani kantaa nimeä ”Ollaanko nyt perillä”, sen on kuvittanut oululainen kuvittaja Henna Ryynänen ja kustantanut Kustannus-Mäkelä. Kirjan tarina on omakohtainen, sillä siinä äiti ja lapsi matkustavat pitkän päivän erilaisilla kulkuneuvoilla kohti toisessa maassa odottavaa mummolaa. Lopulta päästään pienelle hiekkatielle ja sen päässä odottavalle laiturille. Silloin ollaan perillä. Tämä on muuten jo kymmenes kirjani!

            Kirjoitustöiden lisäksi olen päässyt kirjailijavierailuille ja erityisesti kouluvierailuja on täällä Saksassa riittänyt. Olin Turun kirjamessuilla, pidin kirjanjulkkarit ja minulla oli yksi virtuaalinen kirjailijavierailu. Laskin, että olen tänä vuonna käynyt yhteensä 12 paikkakunnalla (Kölnin ja Bonnin laskin yksittäisiksi, vaikka seudulla oli useita vierailuja) ja pitänyt yhteensä 42 tilaisuutta. Jos mukaan lasketaan kaikki messuesiintymisineen ja julkkareineen, tilaisuuksia tulee lähemmäs 50. Olen yllättynyt määrästä, sillä kirjoitusprojektit ovat olleet intensiivisiä eikä kiertäminen ole ollut prioriteetti.

            Kun joitain vuosia sitten kirjoitin päivätyön ohessa, vuoden aikana syntyi yksi kirja. Tällä hetkellä projekti seuraa toistaan ja tarvitsisin vuoteen lisää kuukausia. Suurin osa työpäivistäni kuluu siis villasukat jalassa työhuoneella yksin läppäriä näpytellen. Vuonna 2023 olen työstänyt historiallista aikuistenromaania sekä kirjoittanut Hilja-kirjan, kuvakirjan ja Aapisen.

            Aivan, Aapisen! On ollut kuumottavaa käyttää monta kuukautta työhön, jonka takia on salassapitovelvollinen, mutta joulukuun alussa hankkeesta tuli vihdoin julkista. Edita on kehittänyt uudenlaisen kokonaisvaltaisen opetuskonseptin. Eläköön! -oppimateriaalikokonaisuudessa samat hahmot seikkailevat kaikissa aineissa, mikä rauhoittaa kiireistä kouluarkea ja auttaa eriyttämisessä. Olen tästä to-del-la innoissani, mutta jännitän tietysti, millaista palautetta hauskat tarinat tulevat kentältä saamaan. Materiaali on painossa ja sen käytön voi aloittaa kouluissa syksyllä 2024.

            Tähän vuoteen ei mahtunut syviä suvantoja mutta lukuisia epävarmuuden hetkiä kyllä. Minulle iskee yleensä noin puolen vuoden välein kriisi, jossa kyseenalaistan kaiken mitä teen ja epäilen minkään jatkuvuutta. Maaliskuussa oli sen aika. Kävin ystäväni kanssa lomalla pitkiä keskusteluja työmahdollisuuksistani kirjoittamisen ulkopuolella. En ehtinyt laittaa hakupapereita leipomoon tai Aldin kassalle, sillä loman jälkeen sain kaksi sähköpostia. Ensimmäisessä kyseltiin innokkuudestani lähteä mukaan oppikirjaprojektiin eli tekemään aapista, toisessa kerrottiin, että olen saanut apurahan aikuisten romaanini viimeistelyyn.

            Huhtikuu käynnistyessä murheet olivat unohtuneet.

            Tämä on ollut hieno vuosi ja yksittäisten kohokohtien nimeäminen on hankalaa mutta yritän. Mieleen tulee jäämään ”Ollaanko nyt perillä” -kuvakirjan ilmestyminen huhtikuussa, aapisen kirjoittaminen kesähelteillä ja Käpt´n book -festivaalille osallistuminen lokakuussa.

 Entä tulevaisuus?

            Heti vuoden alussa eli helmikuussa 2024 ilmestyy Hilja-kirjan 8. osa ”Hilja ja suuri remonttikesä”. Kirjassa isä remontoi vihdoin vintin vaarin kanssa ja Hiljan kesä on täynnä puuhaa kananhoidosta kesäteatteriin ja lähettipalvelusta telttailuun. Huhtikuussa julkaistaan kuvakirja ”Terveisiä mummon mökiltä”. Matkakirjasta tutut lapsi ja äiti viettävät täydellistä kesäpäivää mökillä, mutta taivaalla on myös pilviä; isä ei ole mukana ja kaverit ovat kaukana, koti-ikäväkin vaivaa, vaikka mökillä onkin kivaa. Tiedossa on haikean tunnelmainen kesäkirja, johon tulevat Henna Ryynäsen kuvat ovat jälleen upeita.

            Lisäksi vuonna 2024 tulee kaksi oppikirjaa, joihin olen sekaantunut. Editan Aapisen lisäksi olen mukana Otavan Loikka-sarjan 4. luokan lukukirjassa, johon minulta tilattiin teksti jo kaksi vuotta sitten.

 

Tällä hetkellä minun ei tarvitse ahdistua tulevasta, sillä kirjoitustyöt on aikataulutettu ensi jouluun asti, muutama projekti odottaa mahdollista käännössopimusta ja tiedän jo, mitä kirjoja tulen julkaisemaan vuonna 2025. Niistä myöhemmin lisää!